Etnografia palvelukehityksen apuna Länsi-Jakartassa

Jakarta

Jakarta

Suomalaiset yritykset lähtevät nykyään yhä useammin mukaan kehittyville markkinoille. Uudet vasta nousussa olevat markkinat voivat tarjota yrityksille merkittäviä kasvunlähteitä, mutta pitävät kuitenkin sisällään monenlaisia riskejä. Ulkomaisille, liki tuntemattomille markkinoille pyrkivä yritys ei välttämättä osaa huomioida esimerkiksi alueen sosiaalisiin seikkoihin liittyviä erityispiirteitä ja vaatimuksia. Etnografian avulla etenkin tällaisia sosiaalisia riskejä voidaan kuitenkin minimoida.

Länsi-Jakartan ympäröimillä alueilla, jossa Kennon antropologi teki tutkimusta, asuu paljon ihmisiä, etenkin naisia, jotka ovat liian kiireisiä lastenhoidon ohella käymään lähikorttelin ulkopuolella. Tämä vaikeuttaa muun muassa lääkärissä käyntiä. Monilla alueen asukkaista on kuitenkin kännykät tai mahdollisuus käyttää perheen yhteistä kännykkää. Tähän tarpeeseen Nokia oli kehittämässä kännykällä toimivaa palvelua, jolla tärkeää terveystietoa jaetaan. He kuitenkin tarvitsivat tuotekehittelyn ja riskienhallinnan avuksi antropologia tekemään etnografista tutkimusta alueen yhteisöistä. He halusivat myös varmistaa, että hanke on sosiaalisesti kestävä, jotta se vaikuttaa ainoastaan positiivisesti alueen väestöön.

Tässä kohtaa Kennon antropologi tuli apuun. Tutkimuksen informanteiksi valikoitiin erilaisen profiilin omaavia käyttäjiä, jotta siitä saatiin mahdollisimman kattava. Tarkkailemalla naisten jokapäiväistä elämää, sekä tekemällä syvä- ja ryhmähaastatteluita, pystyttiin nostamaan esille merkitsevät seikat naisten elämässä. Nämä asiat vaikuttavat myös naisten kännyköiden käyttöön, vaikka eivät siihen välttämättä tietoisesti suoraan liitykään.

Näillä keinoilla pystyttiin laatimaan Nokialle raportti joka tunnistaa ongelmakohdat, sekä tekemään selkeät parannusohjeet palvelulle. Etnografian avulla pystytään palvelusta muokkaamaan houkutteleva ostajille sekä kannattava myyjille.

Tässä tapauksessa etnografisten menetelmien avulla pystyttiin tunnistamaan, että kännykät voivat vaikuttaa naisten elämään, kunhan sosio-kulttuurinen tilanne sallii sen. Länsi-Jakartassa kännykät sekä kännyköiden terveyspalvelu laajensivat naisten elämää äitiyden ja kotirouva-statuksen sisällä. Länsi- Jakartassa terveydestä puhuminen oli osa monen naisen päivittäistä elämää, ja siksi varmasti myös kännyköiden terveyspalvelu tuntui monille relevantilta. Muussa tapauksessa tällainen palvelu vaatisi erilaisen lanseeraustavan.

Myös ongelmakohtia ilmeni. Parannettavaa oli muun muassa palvelun sisällössä ja toteutuksessa. Jotta naiset pystyvät käyttämään tätä palvelua heidän tulee jo valmiiksi olla tuttuja kännykän käytölle, palvelun pitää olla paikallisella kielellä, ja taloudellisen tilanteen kotona tarpeeksi hyvä. Myös kodin ilmapiiri naisen rahankäytölle vaikuttaa asiaan.

Naisten kulttuurinen asema siis rajasi, kuinka kännykät vaikuttivat heidän elämäänsä. Naiset käyttävät kännyköitä muun muassa vanhojen sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen kaukaisten sukulaisten kanssa. Jos näitä asioita ei otettaisi huomioon, saattaisi tuotelanseeraus tai palvelun viimeistely mennä täysin pieleen. Pahimmassa tapauksessa se voi sotia alueen kulttuuria vastaan, ja koko hanke menee harakoille. Myös tälle Nokian palvelulle oli olennaista, että se suunniteltiin erilailla eri kohdeyleisöille.

Etnografia on toisin sanoen riskienhallintaa.