Kennon kahvipöytä: Järjestetty avioliitto suomalaisittain - Ensitreffit alttarilla

Tammikuussa Kennon kahvipöydässä on puitu Avan uutta realityohjelmaa Ensitreffit alttarilla, jonka konsepti on antropologisestikin mielenkiintoinen: ohjelmassa nähdään kolme järjestettyä avioliittoa, joissa tuleva aviopari tapaa toisensa ensi kertaa vihkijän edessä. Kyseessä ei ole kuitenkaan perinteisen tyylin suvun järjestämät avioliitot, vaan tässä ohjelmassa neljä parisuhteen ja rakkauden asiantuntijaa (psykoterapeutti/seksologi, psykologi, pastori ja folkloristi) valitsee mukaan ilmoittautuneiden sinkkujen joukosta kolme mielestään parasta paria.

Kuten seksologi Maaret Kallio toteaa, tarkoitus ei ole saada aikaan pareja jotka rakastuisivat päätä pahkaa, vaan psykologisin testein ja haastatteluin luoda ihmissuhteita jotka mahdollisimman todennäköisesti kestäisivät pitkään.

Kuitenkin pareille annetaan vain viisi viikkoa aikaa tutustua ja päättää, haluavatko he jatkaa avioliittoa.

Kyseessä on mielenkiintoinen ihmiskoe, jossa sinkuille tehdään parinmuodostuksen pohjatyö valmiiksi. Pareilla on hyvät todennäköisyydet "onnistua" (monet osallistujista sanoivat etsivänsä viimeistä kumppaniaan), eli muodostaa liitto jossa he voivat olla onnellisia pitkään. Psykologinen ja sosiaalinen ongelma osallistujille tulee kuitenkin siitä, että ohjelmassa tehdään parisuhde nurinkurin.

Matchmakingissä sinällään ei ole mitään kummallista. Ihmiset tapaavat toisiaan jatkuvasti ystäviensä avustuksella: ystävillä voi olla käsitys siitä, että nämä ihmiset sopivat toisilleen. Ohjelmassa järjestetyssä suhteessa asiantuntijoiden eli matchmakereiden merkitys korostuu. Luottamus auktoriteetteihin, eli tässä tapauksessa asiantuntijoihin jotka ovat parit valinneet, on hyvin voimakas. Ohjelman edetessä on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon parit luottavat omiin tunteisiinsa suhteessa asiantuntijan arvioon. Järjestetyn avioliiton logiikka on kuitenkin se, että pystytään katsomaan hetkeä pidemmälle, ja uskotaan että se mikä kantaa on jokin muu kuin rakastuminen: samanlainen arvomaailma, yhteiset kokemukset joita avioliiton aikana luodaan, sekä tärkeimpänä sitoutuminen, se että tahtoo.

Tässä sarjassa muodostetuissa suhteissa "tahdon" sanotaan ensin: ensin päätetään olla yhdessä ja sitten tutustutaan. Koko rakkauden konsepti länsimaisesta populaarikulttuurista tunnetussa muodossa heitetään ympäri. Voiko rakkaus, jopa avioliitto, olla jotakin muuta kuin ihastumisen tunne tai rakastumisen huuma? Se, että näin voi ja pitääkin olla, on perinteisesti ollut järjestetyn avioliiton perusajatus, ja tällaisen liiton motiivi on yleensä jokin muu kuin tunne. Tässä ohjelmassa ei kuitenkaan haeta sukujen välistä sovintoa, vaan uskotaan, että parit sopivat toisilleen nimenomaan siltä kannalta, että rakkauden muodostuminen on mahdollista ajan kuluessa.

Ohjelmassa kuitenkin puhutaan paljon "kipinästä", rakkauden syttymisestä, ja ammattilaiset pitävät sitä oleellisena palasena avioliiton onnistumisessa.Tämä kertoo siitä, että yhteiskunnassamme rakastumisen arvostus on korkealla. Tämä vie pohjan oikeastaan koko heidän työltään ohjelmassa. Siinä odotetaan, että rakkaus muodostuu viiden viikon kuluessa, vaikka tämän pitäisi olla vasta alkua. Tietysti se, että alussa parit menevät naimisiin, sitouttaa heitä eri tavalla suhteeseen kuin jos kyse olisi vain parinmuodostusohjelmasta.

Erityisesti yhden parin kohdalla nousee kuitenkin voimakkaasti esiin se, että osapuolet etenevät eri tahdilla. Viisi viikkoakin on lyhyt aika tutustua toiseen, saati ne muutama viikko jonka parit ovat ohjelmassa tähän mennessä olleet aviossa. Järjestetyssä avioliitossa sellaisessa kulttuuriympäristössä, jossa avioero ei ole mahdollista, on eritahtisuus helpompi kohdata, koska voi luottaa siihen, että toinen kirii tunteissa jossain vaiheessa kiinni. Tämän ohjelman osallistujat eivät kuitenkaan voi luottaa siihen, että toinen ei karkaa. Viiden viikon testiajan päätyttyä liittokin voi päättyä eroon, vaikka toinen haluaisi jatkaa.

Kenno seuraa sarjaa etnografin mielenkiinnolla. Miten parit pärjäävät? Ovatko rakkauden asiantuntijat onnistuneet tehtävässään? Riittääkö tahtominen vai tarvitaanko sittenkin kipinä? Entä milloin on sallittua luovuttaa?

Kennon kahvipöytä on kevyempi katsaus ajankohtaisiin aiheisiin, antropologisten lasien läpi.