Parasta ennen: 80 vuotta. Miten ottaa yli 80-vuotiaiden mielipiteet mukaan päätöksentekoon.

Kyselytutkimuksissa parasta ennen -ikä on 80 vuotta. Miten siis päästä käsiksi yli 80-vuotiaiden ajatuksiin elämästä?

Moni saattaa kysyä, miksi meidän edes pitäisi olla kiinnostuneita yli 80-vuotiaiden mielipiteistä? Eivätkö sen ikäiset ole jo toinen jalka haudassa? Väärin! Suomalaisten keski-ikä on noussut, eikä tämä näy vain numeroina vaan elämänlaadun pysymisenä hyvänä pidempään. On luontevaa, että yhä useampi eläkeikäinen haluaa jatkaa työelämässä, jopa yli 80-vuotiaaksi. Erityisesti sepelvaltimotautien vähentyminen vaikuttaa jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen pidempään, ja siten parantaa mahdollisuuksia aktiiviseen elämään vanhanakin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eläkeläiset pysyvät yhteiskunnassa pidempään mukana aktiivisina osallistujina. 80-vuotias on uusi 70-vuotias.

Samalla kuitenkin senioreiden käsitykset omasta elämästään ja yhteiskunnasta sivuutetaan kartoitettaessa suomalaisten mielipiteitä. Markkinatutkimukset eivät haastattele yli 80-vuotiaita, sillä heidän arvostelukykyynsä ei luoteta: tämä peilaa yhteiskunnan käsitystä sen ikäisistä vajaavaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Jos kaikki yli 65-vuotiaat niputetaan samaan ikäryhmään, vääristää tämä tutkimustuloksia senioreiden osalta, sillä 65-79 -vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden kokemuspiirit voivat olla hyvin erilaisia. Helsingin Sanomat kirjoitti esimerkkinä Viestintäviraston tilaamasta selvityksestä, jonka tulosten mukaan 89 prosentilla suomalaisista on internet-yhteys käytössään. Vanhustyön keskusliitto pitää tulosta kuitenkin harhaanjohtavana, koska asiaa oli kysytty vain 15-79 -vuotiailta, ja juuri tätä vanhemmilla nettiyhteyksiä on huomattavasti vähemmän. Tällaisten tutkimustulosten perusteella tuntuu turvalliselta tehdä esimerkiksi päätöksiä palveluiden siirtämisestä nettiin: onhan lähes 90 prosentilla suomalaisista mahdollisuus päästä niiden piiriin. Päätökset siis tehdään ottamatta huomioon niiden vaikutuksia yli 80-vuotiaiden oikeuksiin. Yli 80-vuotiaita pitäisi saada osallistumaan tutkimuksiin määrällisesti suhteessa heidän osuuteensa väestöstä. Yli 80-vuotiaita naisia on Suomessa kaksi kertaa niin paljon kuin yli 80-vuotiaita miehiä, eli erityisesti naisten kohdalla tulokset vääristyvät.

Mikään virallinen raja gallupeihin osallistumiselle 80 ikävuotta ei ole, tutkimuslaitokset vain ovat varovaisia muistisairauksien vaikutuksesta tutkimustuloksiin. On totta, että perinteisillä puhelinhaastatteluilla voi olla vaikea varmistua, että haastateltava on mieleltään tarpeeksi virkeä vastatakseen totuudenmukaisesti kysymyksiin.

Onkuitenkin erittäin tärkeää, että yli 80-vuotiaiden mielipiteet otetaan huomioon siinä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, jonka tueksi gallupeja toteutetaan. Näiden ajatusten tutkimiseksi täytyy siis tuoda uusia menetelmiä, joilla pystytään saamaan todenmukainen kuva senioreiden elämästä. Hyvä vaihtoehto tällaiseksi tutkimusmenetlemäksi on etnografinen tutkimus. Se voidaan toteuttaa hidastempoisemmin ja antaa enemmän tilaa haastateltavalle kertoa elämänkokemuksistaan. Etnografian kautta voidaan myös kartoittaa vanhuksen elinpiiriä ja osallisuutta siinä, ja sitä kautta hahmottaa tiedostamattomiakin tarpeita.

Eläkeläiset ja vanhukset ovat tulevaisuudessa yhä hyväkuntoisempia. Siksi myös heille suunnattuja palveluita tulee suunnitella eri tavalla. Hyväkuntoiset ja aktiiviset vanhukset ovat yhä vaativampia palveluiden ostajia, joilla on myös varaa kuluttaa haluamiinsa asioihin. Jotta osataan tarjota heille oikeita palveluita, on tunnettava heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Yli 80-vuotiaiden ajatuksia omasta elämästä, arjesta ja yhteiskunnasta voidaan käyttää suunnittelutyössä avuksi myös tulevaisuuden palveluiden luomisessa.

Lähteinä käytetty Helsingin Sanomissa 1.10.2014 ja 13.10.2014 ilmestyneitä artikkeleita.