Sosiaalisen kestävyyden varmistaminen hankkeiden alkumetreiltä asti säästää kuluja tulevaisuudessa

Kennon palveluihin kuuluvat sosiaalisen kestävyyden selvitys ja siihen liittyvät toimintaohjeet. Tätä palvelua on hyödynnetty esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys jää kuitenkin usein julkisessa keskustelussa taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden varjoon, ja monelle se saattaakin olla terminä epäselvä. Mitä siis sosiaalinen kestävyys oikeastaan tarkoittaa hanketasolla ja mitä hyötyä siitä on yrityksille?

Mitä on sosiaalinen kestävyys

Varsinkin Suomessa ympäristöön liittyvä kestävyys on jo melko pitkälle säänneltyä ja monet konsulttiyritykset toimivat jo tällä alalla. Sosiaalinen kestävyys ja ympäristöllinen kestävyys linkittyvät toisiinsa, mutta sosiaalinen kestävyys jää yleensä vahingollisesti vähemmälle huomiolle. Tämä johtuu monesti siitä, että sosiaalisen kestävyyden tutkimiseksi ja takaamiseksi ei ole omasta takaa osaamista.

Yhteiskunnan tasolla sosiaalisella kestävyydellä viitataan ihmisoikeuksien ja ihmisten perusoikeuksien varmistamiseen. Yritysten ja julkisen sektorin hanketasolla sosiaalisen kestävyyden ytimessä on, että sidosryhmät hyväksyvät tietyn hankkeen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu toisin sanoen hanketta koskettavan alueen asukkaiden hyvän elämänlaadun takaaminen. Tähän liittyvät tiiviisti esimerkiksi taloudelliset vaikutukset sekä ympäristön viihtyvyyteen vaikuttavat seikat. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi tulee huomioida sidosryhmien kulttuuriset, yhteisölliset ja uskonnolliset vaikuttimet projektien suunnittelussa ja toteutuksessa. Projekteissa on siis ihmisoikeuksien ja ihmisten itsemääräämisoikeuksien lisäksi huomioitava vähemmän säädellyt ihmisten elämänlaatuun vaikuttavat seikat.

Hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointi ja kestävyys säästävät sekä aikaa, että kustannuksia. Jos projektit suunnitellaan alusta asti sidosryhmiä kuunnellen, voidaan välttyä myöhemmiltä konflikteilta, jotka viivästyttävät tai seisauttavat hankkeet kokonaan ja tulevat yrityksille kalliiksi. Kun konflikteilta vältytään, voi yritys keskittyä ydintoimintaan ja vastata paremmin sidosryhmien tarpeisiin ja toiveisiin.Ottamalla huomioon nämä asiat, voidaan varmistaa että yhteiselo on mahdollisimman toimivaa ja molempia osapuolia hyödyttävää myös pitkällä tähtäimellä.

Miten sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida

Sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi voidaan hanketta koskettavalla alueella ja sitä koskettavan sidosryhmän keskuudessa toteuttaa etnografista tutkimusta.

Sosiaalisten vaikutusten tutkimisen ytimessä on se, että puolueeton toimija tutkii sidosryhmän elämää ruohonjuuritasolla, siellä missä arjen toiminta luonnollisesti tapahtuu. Arjen havainnoinnin ja avointen haastatteluiden avulla pystytään kartoittamaan paikallisia sosiaalisia konstruktioita. Tämän avulla voidaan selkeyttää alueen sosiaalisia rakenteita ja sidosryhmien vaatimuksia, jotka uudessa hankkeessa tulee ottaa huomioon, jotta alueen asukkaiden elämänlaatu ei kärsi. Toisin sanoen sidosryhmien tarpeet ja mielipiteet saadaan kuuluviin etnografian avulla. Sidosryhmiltä saa totuudenmukaisia tuloksia, kun puolueeton kolmas osapuoli toimii tutkijana ja sanansaattajana. Tällöin yrityksen omat intressit tai auktoriteetti eivät vaikuta tuloksiin.

Kun lähdetään viemään esimerkiksi tuotetta ulkomaille, on hyvin tärkeä tuntea paikallisen kulttuurin vaikutukset markkinointiin ja tuotteen yksityiskohtiin, jotta yritys voi todella menestyä uudella alueella. Tämän lisäksi lanseerauksessa täytyy huomioida, että tuote ja yrityksen toiminta ulkomailla rakennetaan sosiaalisesti kestävälle pohjalle, jotta vältytään myöhemmiltä ongelmilta.

Yksinkertainen esimerkki tilanteesta, jossa sosiaalisen kestävyyden tutkiminen on ensisijaisen tärkeää on sellainen, jossa suomalainen yritys rakentaa ulkomaille tehtaan. Ennen tehtaan rakennusta tulisi varmistaa, ettei alueella ole kulttuurisesti tai uskonnollisesti merkittäviä kohteita, jotka tulisi säilyttää. Lisäksi täytyy selvittää, että tehtaan rakentaminen tietylle alueelle ei vaikuta alueen yhteisöihin ja heidän sosiaalisiin verkostoihinsa negatiivisella tavalla. Näin vältytään myöhemmiltä boikoteilta ja lisäkustannuksilta.

Monesti on selkeää, että kulttuurin vaikutteita on tutkittava, kun lähdetään viemään ulkomaille uusia tuotteita tai hankkeita. Suomen kontekstissa tällainen tutkimus on kuitenkin valitettavasti vielä melko harvinaista. On kuitenkin hyvin tärkeää, että myös kotimaassa toimivat hankkeet ovat sosiaalisesti kestäviä. Tällaisia projekteja ovat kaikki sellaiset hankkeet, jotka koskettavat tietyn alueen ihmisten elinympäristöä. Suomessa erityisesti esimerkiksi kaivos-, tuulivoima-, liikennesuunnittelu- ja rakennusalalla vaaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointia. Kaikki sellaiset projektit ja hankkeet, jotka koskettavat sidosryhmien elämää jollain tavalla, tulisivat perustua sosiaalisesti kestävälle toimintatavalle.

Oikeanlainen viestintä on tärkeä osa sosiaalisen kestävyyden hallintaa

Oikeanlainen ja sidosryhmät huomioonottava viestintä on yksi konkreettinen osa sosiaalisen kestävyyden takaamista. Jos hanketiedotus ei ole kansankielistä tai sitä ei tehdä oikeissa kanavissa, voi tämä olla hyvinkin vaarallista erilaisten projektien hyväksyttävyydelle. Vaikka tietty hanke olisi hyödyksi alueen asukkaille, voi koko hanke kaatua siihen, että väärä tieto lähtee leviämään. Pienikin huhu hankkeen haitoista voi saada suuret mittasuhteet alueen asukkaiden keskuudessa. On siis parempi viestittää esimerkiksi projektin tuomista mahdollisista haitoista rehellisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mieluummin kuin että huhut lähtevät vellomaan ja kaatavat koko hankkeen. Jos sidosryhmien kokemat ongelmat tiedostetaan aikaisessa vaiheessa, on enemmän joustoa muokata hankkeen sijaintia tai rakennetta kaikkia osapuolia hyödyttäväksi.

Sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi voidaan etnografian avulla selvittää, mikä on toimivin ja yleisölle paras viestintäjärjestelmä liittyen hankkeen etenemiseen. Pelkät tiedotustilaisuudet ja vierailut eivät usein riitä. Sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi tarvitaan enemmän ihmisten osallistamista heidän omilla ehdoillaan. Jo se, että asukkaan pitää kulkea 10 kilometriä tiedotustilaisuuteen voi olla esteenä osallistumiselle. Yrityksiltä ja organisaatioilta vaaditaan aktiivisempaa toimintaa sosiaalisen kestävyyden saralla.

Etnografian hyödyt sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi pähkinänkuoressa:

· Konfliktien ja boikottien ennaltaehkäisy

· Kustannussäästöt

· Toimija voi keskittyä ydinliiketoimintaansa

· Viestintä on oikeanlaista ja oikein kohdistettua

· Sidosryhmien intressit saadaan paremmin osaksi hankkeita

· Brändi on vastuullinen

Etnografian avulla pystytään siis selvittämään tietyn hankkeen intressiryhmien toiveet ja tavoitteet ja sovittamaan ne yhteen. Tämän avulla pystytään lisäksi luomaan sosiaalisten muutosten seurantajärjestelmä, jonka avulla on mahdollista seurata projektin sosiaalisia vaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Konkreettisesti tämä siis tapahtuu ruohonjuuritason etnografisen tutkimuksen avulla, jossa ihmisten toiveita, tarpeita ja mielipiteitä tutkitaan ihmisten oman elinpiirin kontekstissa. Näin luodaan sosiaalisesti kestävämpää liiketoimintaa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

Tekstiin on haettu inspiraatiota esimerkiksi tästä artikkelista http://www.mynewsdesk.com/fi/finnish-business-society-fibs-ry/pressreleases/sosiaalinen-toimilupa-keskeisessae-roolissa-kaivosalalla-770401