Elämää vuosilukujen takana - historoitsija etnografina

Niiden neljän vuoden aikana, joina olen opiskellut yleistä historiaa, olen saanut todeta tiettyjen kommenttien ja kysymysten toistuvan uusien tuttavuuksien reaktioissa. Yksi tyypillinen reaktio kuvastaa vilpitöntä ihmettelyä siitä, miten jaksan näin paljon päntätä vuosilukuja ja päivämääriä ulkoa. Toinen ehdottomasti eniten kysytty nippelitieto on “milloin käytiin Korean sota?”. Kysyjälle tulee usein hieman yllätyksenä vastaukseni siitä, että vuosiluvut ovat meillä aika pienessä roolissa. Sen sijaan, että historian opiskelussa kysymyksenä olisi mitä tapahtui, on kysymys paremminkin siitä miksi näin tapahtui ja mitä siitä seurasi?

Historioitsijana en voi mennä itse enää paikan päälle ymmärtääkseni menneisyyden tapahtumia, vaan saan tutkimuksessa jatkuvasti pitää mielessäni nämä kaksi keskeistä asiaa: miksi näin tapahtui ja mitä siitä seurasi. Kysymys miksi on hyvin arvokas siksi, että sillä päästään historiantutkimuksen ytimeen. Historiantutkimus kun on loppujen lopuksi paljon syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Mikäli tutkimuksessa keskityttäisiin vain siihen, mitä ennen on tapahtunut, jäisi koko ala varsin ontoksi. Olennaista onkin pyrkiä näkemään pinnan alle, eli niihin tekijöihin, jotka ovat ohjanneet historian tapahtumia sellaisiksi kuin ne ovat toteutuneet.

Kysymällä miksi näin tehtiin tai miksi näin on tapahtunut voidaan historiasta saada apua nykyisyyden ymmärtämiseen ja sen pohjalta suunnata katsetta tulevaisuuteen. Ihmiskunta ei historiankirjoituksen perusteella juuri menneisyytensä virheistä viisastu, mutta menneisyyden tapahtumia ohjanneiden vaikuttimien tunnistaminen antaa avaimet nykyhetken ymmärtämiseen ja tulevaisuuden hahmottamiseen. Nämä vaikuttimet ovat monisyisiä eikä mikään ole koskaan mustavalkoista, ja on hyvä huomata, että ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä.

Kennolla nämä samat teemat - pinnan alle katsominen ja miksi-kysymyksen toistaminen niin kenttätyössä kuin siitä esiin nousseiden löydösten työstämisessä - auttavat pääsemään kiinni ihmisiä ohjaaviin motiiveihin ja tarpeisiin. Väljästi strukturoiduilla haastatteluilla päästään myös pureutumaan niihin tunnistamattomiin tarpeisiin ja vaikuttimiin, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa. Toisin kuin historiantutkimuksessa, havainnointia voidaan tehdä siellä missä ihmiset oikeasti ovat ja toimivat. Ihmisten elämään ja toimintaan päästään siis kurkistamaan tässä ja nyt eikä vasta kirjojen kansissa!

Ps. Korean sota käytiin vuonna 1950-1953 - mutta tiedätkö mitä vaikutuksia kyseisellä sodalla on yhä tänä päivänä?