Kohti kokemusyhteiskuntaa: Unohtumaton matka

Yksi viime vuoden unohtumattomimmista kokemuksistani oli reissu Pohjois-Italiaan, jossa vuokrasimme hyvän ystäväni Hennan kanssa pienen Fiat Pandan. Ajoimme Bolognasta herttaisten vuoristokylien läpi Ligurianmeren rannalle. Matkalla ihastelimme auringonlaskuja, historiallisia linnoja, nautimme Italialaisen keittiön antimia sekä tutustuimme paikallisiin ihmisiin. Kielimuurista huolimatta vastaanotto oli lämmin ja aito. Lopulta Ligurianmeren rannalla polskimme vedessä, otimme aurinkoa ja nautimme elämästä. Pohjois-Italia oli liioittelematta tähänastisen elämäni paras matkakohde. Muistelen matkaamme vieläkin lämmöllä ja olen mielelläni jakanut matkakokemuksiani muillekin. Tulevana kesänä ystäväni Kaisa suuntaakin ystävineen Pohjois-Italiaan.

italia

Pysähdyimme vuoristotielle ihastelemaan auringonlaskua kesällä 2015.

Matkassani yhdistyivät Susanne H. G. Poulssonin ja Sudhir H. Kalen tunnistamat tekijät, jotka ovat elämyksen muodostumisen kannalta olennaisia. Elämyksellä on oltava yksilölle henkilökohtainen merkitys, joka sitouttaa hänet toteuttamaan elämyksen. Matkustaminen on minulle tärkeää ja olenkin nuoruudessani reppureissanut Uudessa-Seelannissa ja Kaakkois-Aasiassa. Vanhemmiten pidempiin reissuihin ei ole ollut mahdollisuutta, mutta viime kesän irtiotto arjesta, toi vanhat reissumuistot mieleen. Elämyksellä on oltava uutuuden viehätystä, joka houkuttelee kokijan hankkimaan uuden ja erilaisen elämyksen, joka poikkeaa aikaisemmista kokemuksista. Olin jo pitkään halunnut vierailla Italiassa. Toisaalta olin kuullut paljon ristiriitaisia kokemuksia. Ruokakulttuuri on monen mielestä erinomainen, mutta toisaalta mediasta saamani kuva mafiosoista ja Italian poliittisesta eliitistä ei ollut mairitteleva. Elämyksen on oltava yllätyksellinen, ja sen seurauksien poiketa yksilön ennakko-oletuksista. Ennakkoluuloistani huolimatta, tapaamani paikalliset ihmiset olivat lämpimiä ja hyväsydämisiä ihmisiä. Ruoka ja juoma olivat tietysti vertaansa vailla. Lisäksi elämyksen muodostumisen kannalta olennaisia ovat oppiminen, joka puolestaan johtaa yksilön sitoutumiseen. Vaikka olen ehtinyt jonkun verran matkustamaan opin, että ennakkoluulot saattavat rajoittaa mahtavien kokemuksien syntymistä. Jatkossa aion matkustaa avoimin mielin.

Muistellessani matkaamme kokemukseni muuttuu elämykseksi. Minussa elää yhä se kaksikymmentävuotias seikkailija. Kokemukseni muuttui moniaistiseksi, merkittäväksi, unohtumattomaksi tapahtumaksi. Henkilökohtaiseksi muutoskokemukseksi, jonka haluaisin kokea uudelleen ja jota muistelen lämmöllä ja suosittelen muillekin.

Tarinani on vain yksi esimerkki siitä kuinka nykypäivän kokemusyhteiskunnassa ihmiset pyrkivät hyödykkeiden ja palveluiden sijaan kuluttamaan rahaa elämyksiin. Käsittelen seuraavassa blogipostauksessani tarkemmin kokemusyhteiskuntaa. Pysykää kuulolla.