Kokeilussa potentiaalista käyttäjää ei tarvitse miellyttää vaan ymmärtää.

Pilotissa käyttäjien osallistaminen on kohtuullisen yksinkertaista. Sen sijaan kokeilutoiminnassa, jossa idea tuotteesta tai palvelusta on kehitysasteella, potentiaalisen käyttäjän kokemusmaailman ymmärtämisestä laajemmin on merkittävä hyöty.

Naapurini on perustanut yrityksen. Venähtäneen roskiskeskustelun yhteydessä hän kertoi, että tulevana keväänä heillä on näytön paikka, koska heidän palveluaan kokeillaan oikeassa ympäristössä ja asiakkailla, ja kokeilun on onnistuttava. Kysyessäni, mistä tietää kokeilun onnistuneen, hän jäi mietteliääksi.

Palvelu- ja tuotekehityksen yhteydessä tehtävä kokeilutoiminta ja pilotti menevät herkästi sekaisin. Kokeiluun on tavallaan sisäänrakennettu epäonnistuminen tai ainakin kehitettävän asian epätäydellisyys, koska sitä on tarkoitus kehittää saadun tiedon pohjalta. Kokeilussa onnistumisen mittari ei siis voi olla ratkaisun täydellinen toimiminen vaan kokeilu onnistuu, jos siinä saadaan uutta tietoa hyödynnettäväksi kehitystyössä.

Pilotti sen sijaan liittyy tuotteen kehittämisessä myöhempään vaiheeseen. Ennen pilottia on toivottavaa tehdä tutkimusta ja kehitystyötä, jolloin pilotin tavoitteeksi jää ratkaisun validointi. Kokeilu tuottaa uutta tietoa idean kehittämiseen kun taas pilotti varmistaa, että kehitetty tuote toimii kuten on suunniteltu.

Startupit haluaisivat juosta ennen kuin pystyvät kävelemään

Monissa kaupungeissa hyödynnetään nopean kokeilun mallia, jossa yritykset pääsevät kehittämään ratkaisuja toimialansa julkisen puolen haasteisiin ja yhteiskehittämään ratkaisuaan oikeassa ympäristössä. Kenno on ollut mukana Helsingissä ja Espoossa arvioimassa nopean kokeilun prosessia. Seuratessamme kokeilutoimintaa olemme huomanneet, että monesti startupit haluaisivat juosta ennen kuin pystyvät kävelemään. Kun haaste tai mahdollisuus on havaittu, on ymmärrettävää, että tekisi idean kehittämisen sijaan mieli juosta suoraan kehittämään tuotetta.

Nopeissa kokeiluissa tärkein poimittava tieto liittyy yleensä potentiaalisten käyttäjien maailmaan ja tapoihin, joilla he alkavat hyödyntää kehitettävää ideaa kokeilussa. Mutta myös koekäyttäjille itselleen voi tuntua helpommalta antaa palautetta ratkaisusta - esimerkiksi kehitettävän työkalun yksityiskohdista ja fyysisistä ominaisuuksista - kuin kertoa siitä, millaisen roolin se voisi ottaa heidän arjessaan. Kukaan ei lähtökohtaisesti näe itseään tuotteiden tai palveluiden käyttäjänä vaan ihmisenä, jonka elämässä tuotteilla ja palveluilla on hetkittäin rooli. Kuitenkin, kun henkilölle annetaan alustavakin työkalu tai ratkaisumalli käyttöön, tämä hyppää yleensä herkästi käyttäjän kenkiin antaessaan palautetta. Siksi kokemusmaailman tutkiminen on tärkeää.

Ulos käyttäjän kengistä

Pilotissa, jossa validoidaan tuotteen toimivuus, käyttäjien osallistaminen on yksinkertaisempaa. Mutta erityisesti idean ollessa kehitysasteella, potentiaalisen käyttäjän kokemusmaailman ymmärtämisestä laajemmin on merkittävä hyöty. Ymmärtämällä kokemusmaailmaa laajemmin, pystytään ratkaisulla vastaamaan todellisiin tarpeisiin ja tunnistamaan myös ennakoimattomia mahdollisuusalueita. Lopulta kohderyhmän maailman ymmärtäminen helpottaa päätöksentekoa pitkin kehitysprosessia.

Niin kokeilutoiminnassa kuin pilotoinnissa pitää tunnistaa, missä vaiheessa itse menee ja asettaa tavoitteet sen mukaan. Kokeilussa potentiaalista käyttäjää ei tarvitse miellyttää vaan ymmärtää. Siksi epäonnistumista ei kannata pelätä vaan siitä kannattaa ammentaa.